Sukuseuran säännöt

Stenroth sukuseura ry:n säännöt

Hallitus hyväksynyt 6.10.2021, yleinen kokous hyväksynyt 25.11.2021

 

Sukuseura on perustettu 10. kesäkuuta 2000 Helsingin Suomenlinnassa.

 

Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut säännöt XX.XX.202X

 

I Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

 

1 § Yhdistyksen nimi on Stenroth sukuseura ry, kotipaikka Jyväskylä ja toimialue koko maa. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä seuraksi tai sukuseuraksi.

 

 

II Tarkoitus ja toimintamuodot

 

2 § Sukuseuran tarkoituksena on selvittää vänrikki Erik Stenrothin (1688–1766) ja hänen puolisonsa papintytär Kristina Krookin (1708–1788), heistä polveutuvan suvun sekä avio- tai avoliiton kautta tähän sukuun liittyneiden henkilöiden, vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä, kunnioittaa menneiden sukupolvien muistoa, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun keskuudessa sekä edistää sukuseura-, sukututkimus- ja kotiseututyötä.

 

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura

 

  • järjestää sukukokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita niihin verrattavia tilaisuuksia;
  • kerää ja arkistoi sukua koskevaa tietoutta sekä jakaa tutkimus- ja perinnetietoa;
  • harjoittaa seuran tarkoituksen toteutumista edistävää julkaisutoimintaa;
  • pitää luetteloa suvun jäsenistä;
  • voi olla jäsen muissa sukututkimusta tukevissa järjestöissä;
  • tekee ja avustaa tekemään sukua koskevaa sukututkimustyötä sekä
  • osallistuu muuhunkin sukua koskevaan toimintaan.

4 § Toimintansa tukemiseksi sukuseura voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia, perustaa rahastoja sekä viranomaisen luvalla järjestää keräyksiä, varainkeräyksiä ja arpajaisia. Sukuseura voi myös omistaa kiinteistöjä.

 

III Sukuseuran jäsenet ja jäsenmaksut

 

5 § Sukuseuralla on varsinaisia jäseniä. Aiempien sääntöjen perusteella kunnia- tai ainaisjäseneksi nimetty säilyttää jäsenoikeutensa.

 

6 § Hallitus hyväksyy jäsenen sille tehdystä hakemuksesta. Hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka haluaa seuran jäseneksi. Jäsenyys alkaa, kun hallitus on hyväksynyt hakijan jäseneksi.

 

7 § Varsinaisilta jäseniltä peritään kalenterivuosittain jäsenmaksu. Sen suuruudesta päättää syyskokous. Seuran hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta henkilön korkean iän, sairauden tai muun vastaavan syyn aiheuttaman maksukyvyn heikentymisen perusteella.

 

8 § Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

9 § Sukuseuran tarkoitusta vastaan toiminut jäsen voidaan erottaa. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen seuran kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kuukauden kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan.

 

10 § Sukuseuran jäsen, jota ei ole vapautettu jäsenmaksun suorittamisesta, katsotaan eronneeksi seurasta, jos hän on jättänyt erääntyneen ja karhutun jäsenmaksunsa maksamatta kahdelta viimeksi päättyneeltä vuodelta.

 

11 § Hallitus pitää seuran jäsenistä luetteloa, joka sisältää jäsenen täydellisen nimen ja kotipaikan. Jäsenellä on oikeus pyynnöstään saada tutustua luettelon tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen hallinnoinnista ja luovuttamisesta säädetään henkilörekisterilaissa.

 

Seuran hallitus pitää yllä myös rekisteriä jäsenistä yhdistyksen toimintaa, viestintää ja taloudenpitoa varten. Yhdistyksen jäsenillä on oikeus tarkistaa, korjata ja poistaa omat tietonsa rekisteristä. Jäsenrekisterissä on tietoja jäsenten itsensä luovuttamista yhteystiedoista kuten posti- ja sähköpostiosoitteista sekä suoritukset ja vapautukset jäsenmaksuista.

 

 

 

 

 

 

IV Hallitus

 

12 § Sukuseuran asioita hoitaa hallitus. Hallituksen jäsenet valitaan syyskokouksessa toimikaudeksi, joka alkaa kalenterivuoden alussa ja päättyy sen lopussa.

 

13 § Hallituksen puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan.

 

14 § Hallitukseen valitaan neljästä kahdeksaan (4-8) jäsentä, jotka pyritään valitsemaan niin, että suvun eri sukuhaarat ovat tasapuolisesti edustettuina. Hallituksen jäsenen on oltava sukuseuran jäsen.

 

15 § Hallitus valitsee keskuudestaan kullekin toimikaudelle varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa myös toimikuntia ja työryhmiä erityisten tehtävien hoitamista varten.

 

16 § Hallitus kokoontuu seuran puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun kutsuja katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä ehdottaa.

 

17 § Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota enemmistö kokouksessa kannattaa. Äänten mennessä tasan ratkaisee hallituksen kokouksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.

 

18 § Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa, jonka hallituksen kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat.

 

19 § Sukuseuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja, kukin yksin.

 

 

V Tilit

 

20 § Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi. Toimikausi on tilikauden tavoin kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava toiminnantarkastajille tarkastettavaksi viimeistään tilikauden päättymistä seuraavan maaliskuun aikana. Toiminnantarkastajien lausunto tilien ja hallinnon tarkastuksesta on annettava hallitukselle viimeistään tilikauden päättymistä seuraavan huhtikuun aikana.

 

 

 

 

VI Sukuseuran kokousten koollekutsuminen

 

21 § Hallitus kutsuu koolle seuran kokoukset. Kokouskutsu on lähetettävä kirjeellä tai sähköpostilla jokaiselle jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn osoitteeseen tai julkaistava seuran verkkosivuilla tai sukulehdessä. Seuran kokous on kutsuttava koolle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

 

VII Seuran kokoukset ja äänioikeus

 

22 § Sukuseuran kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa, syyskokous loka-joulukuussa.

 

Seuran kokoukseen ja sen päätöksentekoon voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

 

Tällaisen kokouksen äänestys- ja vaalijärjestys on seuraava:

  1. Kokoukseen voidaan osallistua myös tietoteknisiä apuvälineitä käyttäen.
    B. Etäosallistumisoikeus on sekä ennen kokousta että kokouksen aikana.
  2. Ennen kokousta voidaan osallistua toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittelyyn.
    D. Em. asioiden käsittelyyn voidaan osallistua toimittamalla niitä koskevat esitykset seuran sihteerille kokouskutsun lähettämisen ja itse kokouksen välisenä aikana. Esitykset käsitellään seuran kokouksessa normaalien kokouskäytäntöjen mukaisesti.
    E. Kokouksen aikana voidaan osallistua kaikkien asioiden käsittelyyn ja päättämiseen lukuun ottamatta henkilövaaleja. Vaaleihin voivat osallistua vain fyysisesti paikalla olevat seuran jäsenet.
    F. Kokoukseen osallistutaan käyttämällä hallituksen päättämää kokouspalvelua, johon välitetään asiakirjoista sekä kokouspaikasta kuvaa. Äänestäminen tapahtuu samaa palvelua käyttämällä.
    G. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa puheenvuorojen kestoa, jos
    kokouksen hallinta sitä edellyttää.
    H. Kokoukselle voidaan valita ylimääräinen, tekninen sihteeri, joka vastaa etäyhteyden seurannasta ja auttaa puheenjohtajaa puheenvuorojen jakamisessa.
    I. Osallistumisoikeus todennetaan etäyhteyden osalta samoin kuin kokouspaikalla.
  3. Jos etäyhteys ei teknisistä syistä toimi, menetellään kokouksen jatkamisen osalta kokouksen puheenjohtajan päättämällä tavalla.
    K. Äänestystilanteissa äänet annetaan kättennostoäänestyksellä kokouspaikalla sekä kokouspalvelun äänestystoimintoa käyttämällä.

23 § Sukuseuran ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

 

24 § Sukuseuran kokouksessa äänioikeus on jokaisella varsinaisella jäsenellä. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) ääni.

 

25 § Lukuun ottamatta 28 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä, päätökseksi tulee se mielipide, jota yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.

 

 

VIII Seuran varsinaiset kokoukset

 

26 § Sukuseuran kevät- ja syyskokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

 

Kevätkokous

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään toiminta- ja talouskertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Syyskokous

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja
  7. Valitaan hallituksen jäsenet
  8. Valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja yksi (1) varatoiminnantarkastaja
  9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

27 § Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran kevät- tai syyskokouksen tai ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

 

IX Sääntöjen muuttaminen ja sukuseuran purkaminen

 

28 § Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänioikeutetun kannattamana. Päätös seuran purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä seuran kokouksessa, joiden väli on vähintään kaksi kuukautta. Seuran purkamista koskeva päätös on tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänioikeutetun kannattamana. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai seuran purkamista, tästä on mainittava kokouskutsussa.

 

29 § Sukuseuran purkautuessa käytetään sen varat seuran tarkoituksen toteutumisen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Seuran tullessa lakkautetuksi seuran varat, omaisuus ja arkisto käytetään seuran tarkoituksen toteutumisen edistämiseen.

 

 

X Muu päätöksenteko

 

30 § Muussa päätöksenteossa noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

 

Stenroth sukuseura ry:n säännöt, jotka on hyväksytty ylimääräisessä kokouksessa 12.10.2019 Helsingissä.

Sukuseura on perustettu 10. kesäkuuta 2000 Helsingin Suomenlinnassa.

Voimassa olevat säännöt ovat järjestyksessään kolmannet. Patentti ja rekisterihallitus on vahvistanut säännöt 28.10.2004 ja 17.12.2014.

I Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

1 § Yhdistyksen nimi on Stenroth sukuseura ry, kotipaikka Jyväskylä ja toimialue koko maa. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä sukuseuraksi tai seuraksi.

II Tarkoitus ja toimintamuodot

2 § Sukuseuran tarkoituksena on selvittää vänrikki Erik Stenrothin (1688-1766) ja hänen puolisonsa papintytär Kristina Krookin (1708-1788), heistä polveutuvan suvun sekä avio- tai avoliiton kautta tähän sukuun liittyneiden henkilöiden, jäljempänä suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä, kunnioittaa menneiden sukupolvien muistoa, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun keskuudessa sekä edistää sukuseura-, sukututkimus- ja kotiseututyötä.

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura mahdollisuuksiensa mukaan

järjestää sukukokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita niihin verrattavia tilaisuuksia,
kerää ja arkistoi sukua koskevaa tietoutta sekä jakaa tutkimus- ja perinnetietoa,
harjoittaa seuran tarkoituksen toteutumista edistävää julkaisutoimintaa,
pitää luetteloa suvun jäsenistä,
tekee ja avustaa tekemään sukua koskevaa sukututkimustyötä sekä
osallistuu muuhunkin sukua koskevaan toimintaan.
4 § Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää keräyksiä, varainkeräyksiä ja arpajaisia. Seura voi myös omistaa kiinteistöjä.

III Seuran jäsenet ja jäsenmaksut

5 § Sukuseuralla on varsinaisia jäseniä sekä ainais-, kunnia- ja nuorisojäseniä.

6 § Hallitus hyväksyy jäsenen sille tehdystä hakemuksesta. Hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka haluaa seuran jäseneksi. Jäsenyys alkaa, kun hallitus on hyväksynyt hakijan jäseneksi.

7 § Varsinaisilta jäseniltä peritään kalenterivuosittain jäsenmaksu. Sen suuruudesta päättää seuran varsinainen kokous. Seuran hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta henkilön korkean iän, sairauden tai muun vastaavan syyn aiheuttaman maksukyvyn heikentymisen perusteella. Ainaisjäsenyys edellyttää, että seuran varsinainen jäsen yhdellä kertaa suorittaa ainaisjäsenelle vahvistetun jäsenmaksun.

8 § Hallitus voi hyväksyä suvun jäsenen alle 18-vuotiaan lapsen seuran nuorisojäseneksi. Nuorisojäsen on vapautettu jäsenmaksusta. Kun nuorisojäsen on täyttänyt 18 vuotta, hän voi hakea seuran varsinaiseksi jäseneksi.

9 § Sukuseuran varsinainen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua seuran kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut seuran toiminnassa tai on muulla toiminnallaan edistänyt huomattavasti seuran tarkoituksen toteutumista. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta.

10 § Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

11 § Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen seuran kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kuukauden kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan.

12 § Seuran jäsen, jota ei ole vapautettu jäsenmaksun suorittamisesta, katsotaan eronneeksi seurasta, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kolmelta viimeksi päättyneeltä vuodelta.

13 § Hallitus pitää seuran jäsenistä jäsenluetteloa, joka sisältää jäsenen täydellisen nimen ja kotipaikan. Jäsenellä on oikeus tutustua näihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta säädetään henkilörekisterilaissa.

IV Hallitus

14 § Sukuseuran asioita hoitaa hallitus. Hallituksen jäsenet valitaan seuran varsinaisessa kokouksessa toimikaudeksi, joka alkaa kokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen kokouksen päätyttyä.

15 § Hallitukseen valitaan kahdeksan (8) jäsentä, jotka pyritään valitsemaan niin, että suvun eri

sukuhaarat ovat siinä tasapuolisesti edustettuina. Hallituksen jäsenen on oltava seuran jäsen.

16 § Hallitus valitsee keskuudestaan kullekin toimikaudelle seuran puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi toimikaudelle sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa myös toimikuntia ja työryhmiä erityisten tehtävien hoitamista varten.

17 § Hallitus kokoontuu seuran puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan seuran varapuheenjohtajan kutsusta, kun kutsuja katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.

18 § Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä ovat seuran puheenjohtaja tai seuran varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota enemmistö kokouksessa kannattaa. Äänten mennessä tasan ratkaisee hallituksen kokouksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.

19 § Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa, jonka hallituksen kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat.

20 § Sukuseuran nimen kirjoittaa seuran puheenjohtaja yhdessä seuran varapuheenjohtajan kanssa tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

V Tilit

21 § Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi. Seuran toimikausi on tilikauden tavoin kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava toiminnantarkastajille tarkastettavaksi viimeistään tilikauden päättymistä seuraavan huhtikuun aikana. Toiminnantarkastajien lausunto tilien ja seuran hallinnon tarkastuksesta on annettava hallitukselle viimeistään tilikauden päättymistä seuraavan toukokuun aikana.

VI Seuran kokousten koollekutsuminen

22 § Hallitus kutsuu koolle sukuseuran kokoukset. Kokouskutsu on lähetettävä kirjeellä tai sähköpostilla jokaiselle jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn osoitteeseen tai julkaistava seuran verkkosivuilla tai sukulehdessä tai julkaistava seuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä tai muussa hallituksen päättämässä sanomalehdessä. Seuran kokous on kutsuttava koolle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

VII Seuran kokoukset ja äänioikeus

23 § Sukuseuran varsinainen kokous pidetään joka toinen vuosi hallituksen määräämässä paikassa ja määräämänä aikana kesä-syyskuun aikana.

24 § Sukuseuran ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

25 § Sukuseuran kokouksessa äänioikeus on jokaisella kuluvan tai edellisen kalenterivuoden jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä sekä ainais- ja kunniajäsenellä. Jokaisella  äänioikeutetulla on yksi (1) ääni. Nuorisojäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus seuran kokouksessa.

26 § Lukuunottamatta 29 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä, päätökseksi tulee se mielipide, jota yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.

VIII Seuran varsinainen kokous

27 § Sukuseuran varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Kokouksen avaus.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa.
Hyväksytään kokoukselle työjärjestys.
Esitetään seuran tilinpäätökset ja toiminnantarkastajien lausunnot edellisen varsinaisen kokouksen jälkeen päättyneiltä tilikausilta sekä toimintakertomus päättyvältä toimikaudelta.
Päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
Vahvistetaan toimintasuunnitelma alkavalle toimikaudelle, päätetään jäsenmaksuista seuraaville kahdelle kalenterivuodelle ja vahvistetaan talousarviot meneillään olevalle ja seuraavalle tilikaudelle.
Valitaan hallitukseen kahdeksan (8) jäsentä.
Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja.
Muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Muut kokouksessa esille tulevat asiat.

28 § Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran varsinaisen kokouksen tai ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

IX Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen

29 § Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä seuran kokouksessa ja se edellyttää, että sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) seuran kokoukseen osallistuvista äänioikeutetuista. Päätös seuran purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä seuran kokouksessa, joiden väli on vähintään kaksi kuukautta. Seuran purkamista koskeva päätös edellyttää, että vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) seuran kokouksiin osallistuvista äänioikeutetuista sitä kannattaa. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai seuran purkamista, tästä on mainittava kokouskutsussa.

30 § Sukuseuran purkautuessa käytetään seuran varat seuran tarkoituksen toteutumisen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Seuran tullessa lakkautetuksi seuran varat, omaisuus ja arkisto käytetään seuran tarkoituksen toteutumisen edistämiseen.

X Muu päätöksenteko

31 § Muussa päätöksenteossa noudatetaan niitä yhdistyslain säännöksiä, jotka sitovat kaikkia yhdistyksiä.

XI Jäsenoikeudet

32 § Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.